'Cause in a sky, cause in a sky full of stars I think I saw you

Vicway Inspiration "Irwi" -- 09.02.2002-01.08.2014

And the sun will set for you
The sun will set for you
And the shadow of the day
Will embrace the world in grey
And the sun will set for you

Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, haettiin Irwi siis tähän meille viettämään muutama päivä meidän kanssa. Ensimmäisenä päivänä käytiin myllyllä valokuvaamassa, toisena päivänä keskityttiin sitten mökkivisiittiin. Tiistaina ennen viimeisiä hyvästejä palautettiin mieleen muutama takaakierto hyppysiivekkeillä, Irwi innoissaan muisteli näitä juttuja :) Kävipä Irwi myös karviaispensaalla sekä muistelemassa saunanlauteita. Irwin albumi.

Hirveän kuuma viikko ollut, joten aika neljän seinän sisällä pysyttiin. Kyllähän tuosta koirasta oli havaittavissa jo ihan selviä vanhuuden merkkejä. Irwi oli apuna veneen pesussa, ja kyllä huomasi jo, ettei tasapainoaisti toimi enää ihan samalla tavalla, mitä nuorella koiralla. Pohdittiin mahdollisuutta, että Irwin näkö on heikentynyt myös, mutta tiedä sitä.

Ennen mökille lähtöä Irwi tassutteli talon sivustalla edessäni. Totesin koiran nimen, ja Irwi kääntyi. Pyysin koiraa istumaan ja makaamaan ilman käsimerkkejä. Hetken oli tunne, että Irwi osaa lukea ajatuksia. Tiistai-iltapäivällä vislasin koiraa kauempaa, ja Irwi kääntyi.

Maanantai-ilta oli kaikista hirvein. Makasin Irwin vieressä kertomassa, mitä kaikkea ollaan yhdessä tehty. Ollaan oltu Pärnun koiranäyttelyssä yhdessä kehässä, ollaan harrastettu agilityä vuodesta 2008. Ollaan tehty ja nähty paljon. Sanoin Irwille, että parempaa opasta agilityn pariin ei olisi voinut olla, vaikka harrastaminen ei aina ollut ihan ruusuilla tanssimista. Minä nautin radoista Irwin kanssa, ja niin nautti Irwikin.

Minun ja Irwin yhteiseen agilitytaipaleeseen mahtuu myös niitä onnistumisen hetkiä, junioreiden SM open hopea- ja pronssimitalit saatiin kaulaan. Muutamia kertoja myös onnistuttiin virallisten puolella, ja oli lähellä, että olisin itse saanut Irwille viimeisen agilityvalioarvoon oikeuttavan nollavoiton. Niin lähellä.

Ehkä joskus osaan pukea muitakin ajatuksia sanoiksi, nyt en siihen pysty. Vanhoista blogipäivityksistä löytyy varmasti niitä tärkeimpiä hetkiä enemmänkin, mutta ajatus ei kanna niin pitkälle. Kuten aikaisemminkin olen todennut, toista Irwiä ei tule.

Yksi elämäni koirista. Kiitos rakas. Hyvää matkaa!

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ 

Hakin tarina

Vilppu synnytti elokuun toinen päivä kolme urosta ja yhden nartun, joista selvästi kaksi urosta oli pienempiä. Hempon paino lähti nousuun, mutta Hakin paino laski nopeasti todella alhaiseksi. Hakki oli haluton imemään ja kahden päivän iässä Vilppu jätti kylmän, alipainoisen pennun selkänsä taakse. Tästä alkoi usean viikon ruoka-avustus useita kertoja päivässä ja hitaaseen tahtiin paino nousi. Eroa sisaruksiin oli ja sitä ei kurottu umpeen edes viikkojen kertyessä.

1 vko

Hakki muistutti ensimmäisinä elinviikkoinaan kovasti hiirtä. Voimaa saatiin Murun tarinasta. Hakilla epäiltiin ensin aukiletta päässä, mutta munuaisvian arvelu tuli pian perässä kun paino ei ottanut noustakseen. Hakki kuitenkin oli pirteä kuin peipponen satunnaisia energiavajeita lukuunottamatta, jolloin koira ei kertakaikkiaan tehnyt mitään. Lähellä kävi lopetus jo varhaisessa vaiheessa, mutta kun paino otti nopean spurtin eteenpäin jäätiin seuraamaan.

Hippo & Hakki

Aukile päästä katosi joten enää munuaisvikaa epäiltiin. Muiden pentujen lähtiessä melkein 8 viikon iässä Hakki oli vaaksan mittainen ja maavaraa ei miltei ollenkaan, viimeisinä elinpäivinään Hakista kuitenkin huomasi sen kasvaneen hieman. Syömisen kanssa oli edelleen ongelmia, ainoastaan jauheliha maistui. Eläinkaupasta tuotiin pakaste-pentupötkö. Se oli ruoka jota Hakki viimein mielellään söi. Viimisinä viikkoinaan Hakki sai myös mahapöpön jolloin paino ei noussut ollenkaan, seuraavalla, viimeisellä viikolla lähdettiin käymään verikokeissa.

Ja mitä saatiinkaan kuulla. Hakilla oli munuaisvika. Se pahin pelko toteutui. Mitään parannuskeinoa tähän ei ole ja kasvavaa pentua ei voi edes laittaa "dieetille" mitä aikuisilla, munuaisviasta kärsivillä koirilla voi olla. Päätös oli selvä. Pentu, joka nautti elämästään mutta selvästi sillä oli satunnaisesti huono olo tai veto pois oli laitettava juoksemaan vihreimmille niityille. Päätös oli oikea. Tuleva talvi olisi laittanut Hakin elämään jatkuvasti sisällä, sillä jo nyt pihalla Hakki oli kylmissään.

Hakki kuitenkin sai kokea elämässään kaiken mitä pieni koira voi kokea ja oppipa Hakki myös istumaan käskystä. Hakki, miehinen mies joka raiskasi myös leluhiiren. Muutama koirakaverikin tuli tutuksi ja ennen kaikkea Vilppu sai viimein kaverin. Hakki kävi tapaamassa Hemppoa ja Hemulia ennen niiden uusiin kotiin lähtöjä. Hakki kävi pienillä lenkeillä ja sai viipottaa vapaana rannassa.

Kuitenkin Hakki meni vaisummaksi ja vaisummaksi. Iltaravit Vilpun kanssa jäivät eläinlääkärireissun jälkeen melkein kokonaan. Ennen sisukkaasti vastaan laittanut pentu alistui Vilpun jatkuvaan hoivaamiseen. Oli aika lähteä.

Hakkia jää kaipaamaan suuri joukko ihmisiä.
Hei hei rakas.

But if I'm without you then I will feel so small and if you have to go. Well always know that you shine brighter than anyone does

 02.08.2011-20.10.2011
Hakki

Missä taivas kohtaa meren,
missä sateenkaari koskettaa maata,
siellä minä odotan sinua.
Missä tuuli kuiskaa,
missä uusi tähti syntyy,
siellä olet sinä.
Kaukana toisistamme,
kuitenkin vain ajatuksen päässä.
Astun sateenkaarelle,
tule sinä tuulen mukana minua vastaan.
~Tuntematon


Kirjoitan asiasta myöhemmin enemmän