perjantai 1. elokuuta 2014

'Cause in a sky, cause in a sky full of stars I think I saw you

Vicway Inspiration "Irwi" -- 09.02.2002-01.08.2014
And the sun will set for you
The sun will set for you
And the shadow of the day
Will embrace the world in grey
And the sun will set for you
Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, haettiin Irwi siis tähän meille viettämään muutama päivä meidän kanssa. Ensimmäisenä päivänä käytiin myllyllä valokuvaamassa, toisena päivänä keskityttiin sitten mökkivisiittiin. Tiistaina ennen viimeisiä hyvästejä palautettiin mieleen muutama takaakierto hyppysiivekkeillä, Irwi innoissaan muisteli näitä juttuja :) Kävipä Irwi myös karviaispensaalla sekä muistelemassa saunanlauteita. Irwin albumi.

Hirveän kuuma viikko ollut, joten aika neljän seinän sisällä pysyttiin. Kyllähän tuosta koirasta oli havaittavissa jo ihan selviä vanhuuden merkkejä. Irwi oli apuna veneen pesussa, ja kyllä huomasi jo, ettei tasapainoaisti toimi enää ihan samalla tavalla, mitä nuorella koiralla. Pohdittiin mahdollisuutta, että Irwin näkö on heikentynyt myös, mutta tiedä sitä.


Ennen mökille lähtöä Irwi tassutteli talon sivustalla edessäni. Totesin koiran nimen, ja Irwi kääntyi. Pyysin koiraa istumaan ja makaamaan ilman käsimerkkejä. Hetken oli tunne, että Irwi osaa lukea ajatuksia. Tiistai-iltapäivällä vislasin koiraa kauempaa, ja Irwi kääntyi.

Maanantai-ilta oli kaikista hirvein. Makasin Irwin vieressä kertomassa, mitä kaikkea ollaan yhdessä tehty. Ollaan oltu Pärnun koiranäyttelyssä yhdessä kehässä, ollaan harrastettu agilityä vuodesta 2008. Ollaan tehty ja nähty paljon. Sanoin Irwille, että parempaa opasta agilityn pariin ei olisi voinut olla, vaikka harrastaminen ei aina ollut ihan ruusuilla tanssimista. Minä nautin radoista Irwin kanssa, ja niin nautti Irwikin.

Minun ja Irwin yhteiseen agilitytaipaleeseen mahtuu myös niitä onnistumisen hetkiä, junioreiden SM open hopea- ja pronssimitalit saatiin kaulaan. Muutamia kertoja myös onnistuttiin virallisten puolella, ja oli lähellä, että olisin itse saanut Irwille viimeisen agilityvalioarvoon oikeuttavan nollavoiton. Niin lähellä.

Ehkä joskus osaan pukea muitakin ajatuksia sanoiksi, nyt en siihen pysty. Vanhoista blogipäivityksistä löytyy varmasti niitä tärkeimpiä hetkiä enemmänkin, mutta ajatus ei kanna niin pitkälle. Kuten aikaisemminkin olen todennut, toista Irwiä ei tule.


Yksi elämäni koirista. Kiitos rakas. Hyvää matkaa!

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti