We made a promise to never get old

Sitä mennään kohta ja kovaa, Vilpulla vaihtuu nimittäin treenipaikka!

Uusi, kohta vanhaksi jäävä, ryhmä ei ollut ihan se ongelmaton muutos kuluneena syksynä. Aikamoista takapakkia otettiin muutama viikko sitten, kun Vilpun kimppuun hyökkäsi lenkillä irtokoira. Mitään sen pahempaa ei kuitenkaan käynyt, mutta koiran luotto siihen, ettei kukaan tule luokse otti kyllä pienen kolauksen. Tämä on heijastunut myös treeneihin, tosin vaikutusta on varmasti myös enteilevillä juoksuilla.

Mitäpä muuta oikeastaan. Allekirjoittanut sai ensimmäisen kansikuvansa perjantaina Border & Kelpie Uutisiin! Kuva on yksi suosikeistani, joten paremmin ei olisi voinut sattua. Lisäksi on tiedossa muitakin kuvajulkaisuja tälle syksylle, ulos on tullut jo Lappeenrannan Agilityurheilijoiden ja Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen lehdet. Muutamia odotellaan vielä :)

Omaan kämppään muutto meni pieniä vastoinkäymisiä lukuunottamatta aivan loistavasti. Tulee kyllä päivittäin mietittyä, että koira toisi kyllä aivan loistavaa seuraa ja rytmitystä arkeen. Nyt, kun tulevan periodin lukujärjestys on ulkona, niin olisi sinne ihan helposti saanut pennun tälle syksylle ujutettua, mutta alkuperäiseen suunnitelmaan on sen verta asennoiduttu. Pentukuume on niin älytön. Kuka lahjoittaisi kärsivällisyyttä? ;)

Just a little nuts

On kyllä ollut supernättejä syksyisiä päiviä tänä vuonna. Vihaan sitä sadetta, tuulta ja kylmyyttä, joten aurinko ja suht lämpimät ilmat on olleet mulle ihan passeleita. Varmaan ensi viikolla on sitten kauheat syysmyrskyt, kun kirjoitan tämmöiset tänne, toivotaan ettei!

Meidän pihalla on ihana pikkuvaahtera ja olenkin parin vuoden ajan yrittänyt saada Vilpusta syksykuvia. Tänä vuonna tuli tällaiset... Käskyhän tosiaan toisessa ja kolmannessa kuvassa oli kieri... Kuvaaja ei kohdannut suurta vahingoittumista kuvasarjan ulkopuolella ;) No ei, kuva ei kerro ihan koko totuutta, kuvan ulkopuolella lensi nimittäin lehti.

Viimeisessä kuvassa on käsky kuole, mutta ei siinä nyt kyllä suljettuja silmiä ole ennen vaadittu :D Vilppu vissiin nautti itsekin tuosta syksyisestä auringosta ja kuvasaldona tällä kertaa tämmöistä :)

Itsepalkkautuva

Vilppu, muiden walesiemme joukossa, on ollut superhelppo palkattava. Palkaksi riittää niin kehu, nami kuin lelukin, kaikki kelpaa.

Vilppu äitini kanssa rallymölleissä.

Höntsätokoilusta on tullut mun ja Vilpun yhteistä huvia aina silloin tällöin. Tehdään yleensä lyhyitä seuruupätkiä, kaukokäskyjä ja liikkeestä maahanmenoja. Joskus sotketaan mukaan hieman rallytokoakin, mutta pääasiassa näin. Ja ai että se tekee hienosti koiraksi, jolla ei ole treenattu tokoa tavoitteellisesti ja vaadittu kiinteää katsekontaktia tai tiivistä seuraamispaikkaa (perusasento on kyllä välillä turhankin tiivis :D).

Tänään oli taas yksi niistä päivistä, kun auringon innoittamana mentiin yhdessä takapihalle. Mulla palkkana vain pari namia ja tehtiin ihan yksinkertaisia tokojuttuja. Palkkojen loppuessa otettiin kahdeksikkoa marjapuskien ja keskellä pihaa olevan kiven välillä. Koska nameja ei ollut, niin Vilppupa kipaisi omenapuulle, etsi puusta tippuneen omenan ja toi sen näytille. Otin ompun Vilpulta, kun se ei sitä alkanut heti syömään ja otettiin varsin lennokas seuruupätkä (omenaomenaomenaomena!!!!!) ja vapautus omenalle ;) On se helppoa, kun koira etsii itse palkkansa.

Mun muuttoon on aikaa kaksi viikkoa ja kaksi päivää! Iiks, mitä sitten touhuan kun iskee tokovimma? Pentukuumetta lykkää, tänäkin aamuna sain Facebookissa ensimmäiseksi ihanan pentukuvan.

Tuomarin suosikki

Koska viralliset rally-tokokisat on sen verran kaukana, ettei niihin ole vielä tullut lähdettyä, hyödynnettiin Lappeenrannan palveluskoirayhdistyksen tarjoamat möllikisat. Ratoja oli tarjolla kaksi, mölleille ja aloluokalle.

Mölliradalla Vilppu oli ihan muissa maailmoissa alkuradan. Tämä rata on videolla, mutta hihnan toisessa päässä todettiin, että sitä ei edes haluta nähdä :D Vilppu kuitenkin heräsi (taas!) pujottelun jälkeen, että niin tehdäänkin töitä. Hieno tömpsykkä, mutta 86 pistettä mölliradalta.

Aloluokassa sitten Vilppu oli superpätevä! Meno oli alusta asti ihan toisenlaista, kontakti parempi ja muutenkin pätevä eläin. Tietysti otin neuvosta vaarin, että ota pelkästään kuvia... :D Yksi kyltti piti nuuhkaista eli pisteet olivat 99 ja sijoitus 7. Hirveästi tuli 100 pisteen suorituksia ja nopeiten radasta suoriutui hienosti Doni. Hyvä hyvä! :) Vilpun ja Donin ajoissa oli 10 sekunnin ero, joten kovaa tasoa. Lappeenrannasta kuuluu vielä tällä rallyporukalla!

Kunniamainintaa näistäkin skaboista, Vilppu oli tuomarin suosikki ja sai aivan ihanan hempeän narulelun. Eipä taida kauhean pitkää vaaleat värit pysyä vaaleina ;)

Kuvagalleriassa