Vilppu äitini kanssa rallymölleissä.
Höntsätokoilusta on tullut mun ja Vilpun yhteistä huvia aina silloin tällöin. Tehdään yleensä lyhyitä seuruupätkiä, kaukokäskyjä ja liikkeestä maahanmenoja. Joskus sotketaan mukaan hieman rallytokoakin, mutta pääasiassa näin. Ja ai että se tekee hienosti koiraksi, jolla ei ole treenattu tokoa tavoitteellisesti ja vaadittu kiinteää katsekontaktia tai tiivistä seuraamispaikkaa (perusasento on kyllä välillä turhankin tiivis :D).
Tänään oli taas yksi niistä päivistä, kun auringon innoittamana mentiin yhdessä takapihalle. Mulla palkkana vain pari namia ja tehtiin ihan yksinkertaisia tokojuttuja. Palkkojen loppuessa otettiin kahdeksikkoa marjapuskien ja keskellä pihaa olevan kiven välillä. Koska nameja ei ollut, niin Vilppupa kipaisi omenapuulle, etsi puusta tippuneen omenan ja toi sen näytille. Otin ompun Vilpulta, kun se ei sitä alkanut heti syömään ja otettiin varsin lennokas seuruupätkä (omenaomenaomenaomena!!!!!) ja vapautus omenalle ;) On se helppoa, kun koira etsii itse palkkansa.
Mun muuttoon on aikaa kaksi viikkoa ja kaksi päivää! Iiks, mitä sitten touhuan kun iskee tokovimma? Pentukuumetta lykkää, tänäkin aamuna sain Facebookissa ensimmäiseksi ihanan pentukuvan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti