lauantai 20. syyskuuta 2014

Just a little nuts


On kyllä ollut supernättejä syksyisiä päiviä tänä vuonna. Vihaan sitä sadetta, tuulta ja kylmyyttä, joten aurinko ja suht lämpimät ilmat on olleet mulle ihan passeleita. Varmaan ensi viikolla on sitten kauheat syysmyrskyt, kun kirjoitan tämmöiset tänne, toivotaan ettei!

Meidän pihalla on ihana pikkuvaahtera ja olenkin parin vuoden ajan yrittänyt saada Vilpusta syksykuvia. Tänä vuonna tuli tällaiset... Käskyhän tosiaan toisessa ja kolmannessa kuvassa oli kieri... Kuvaaja ei kohdannut suurta vahingoittumista kuvasarjan ulkopuolella ;) No ei, kuva ei kerro ihan koko totuutta, kuvan ulkopuolella lensi nimittäin lehti.

Viimeisessä kuvassa on käsky kuole, mutta ei siinä nyt kyllä suljettuja silmiä ole ennen vaadittu :D Vilppu vissiin nautti itsekin tuosta syksyisestä auringosta ja kuvasaldona tällä kertaa tämmöistä :)

tiistai 16. syyskuuta 2014

Itsepalkkautuva

Vilppu, muiden walesiemme joukossa, on ollut superhelppo palkattava. Palkaksi riittää niin kehu, nami kuin lelukin, kaikki kelpaa.

Vilppu äitini kanssa rallymölleissä.

Höntsätokoilusta on tullut mun ja Vilpun yhteistä huvia aina silloin tällöin. Tehdään yleensä lyhyitä seuruupätkiä, kaukokäskyjä ja liikkeestä maahanmenoja. Joskus sotketaan mukaan hieman rallytokoakin, mutta pääasiassa näin. Ja ai että se tekee hienosti koiraksi, jolla ei ole treenattu tokoa tavoitteellisesti ja vaadittu kiinteää katsekontaktia tai tiivistä seuraamispaikkaa (perusasento on kyllä välillä turhankin tiivis :D).

Tänään oli taas yksi niistä päivistä, kun auringon innoittamana mentiin yhdessä takapihalle. Mulla palkkana vain pari namia ja tehtiin ihan yksinkertaisia tokojuttuja. Palkkojen loppuessa otettiin kahdeksikkoa marjapuskien ja keskellä pihaa olevan kiven välillä. Koska nameja ei ollut, niin Vilppupa kipaisi omenapuulle, etsi puusta tippuneen omenan ja toi sen näytille. Otin ompun Vilpulta, kun se ei sitä alkanut heti syömään ja otettiin varsin lennokas seuruupätkä (omenaomenaomenaomena!!!!!) ja vapautus omenalle ;) On se helppoa, kun koira etsii itse palkkansa.

Mun muuttoon on aikaa kaksi viikkoa ja kaksi päivää! Iiks, mitä sitten touhuan kun iskee tokovimma? Pentukuumetta lykkää, tänäkin aamuna sain Facebookissa ensimmäiseksi ihanan pentukuvan.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Tuomarin suosikki


Koska viralliset rally-tokokisat on sen verran kaukana, ettei niihin ole vielä tullut lähdettyä, hyödynnettiin Lappeenrannan palveluskoirayhdistyksen tarjoamat möllikisat. Ratoja oli tarjolla kaksi, mölleille ja aloluokalle.

Mölliradalla Vilppu oli ihan muissa maailmoissa alkuradan. Tämä rata on videolla, mutta hihnan toisessa päässä todettiin, että sitä ei edes haluta nähdä :D Vilppu kuitenkin heräsi (taas!) pujottelun jälkeen, että niin tehdäänkin töitä. Hieno tömpsykkä, mutta 86 pistettä mölliradalta.

Aloluokassa sitten Vilppu oli superpätevä! Meno oli alusta asti ihan toisenlaista, kontakti parempi ja muutenkin pätevä eläin. Tietysti otin neuvosta vaarin, että ota pelkästään kuvia... :D Yksi kyltti piti nuuhkaista eli pisteet olivat 99 ja sijoitus 7. Hirveästi tuli 100 pisteen suorituksia ja nopeiten radasta suoriutui hienosti Doni. Hyvä hyvä! :) Vilpun ja Donin ajoissa oli 10 sekunnin ero, joten kovaa tasoa. Lappeenrannasta kuuluu vielä tällä rallyporukalla!

Kunniamainintaa näistäkin skaboista, Vilppu oli tuomarin suosikki ja sai aivan ihanan hempeän narulelun. Eipä taida kauhean pitkää vaaleat värit pysyä vaaleina ;)



lauantai 30. elokuuta 2014

Heipat vanhalle treeniryhmälle

Maanantaina otin suunnan kohti Vilpun agitreenejä ennen ryhmämuutoksia, sillä vuorossa oli leikkimieliset skabat kahden ryhmän treenaajien kesken. Itse pääsin kellottajaksi, joten tulipa siinä parin tunnin aikana katsottua suoritus poikineen :)

Lappeenrannan Sataman valot tapahtumassa ihmettelemässä :)
Ekana vuorossa oli ratapätkä, joka piti suorittaa kahdesti tähdäten samaan aikaan. Ideana olisi lisäksi, että kaksi koiraa suorittaisi radat samanaikaisesti, mutta käytiin tällä kertaa yksitellen. Vilppu teki kaksi tasaisen varmaa suoritusta virheittä ja itseasiassa ihan suhteellisen nopeasti. Ero oli muutaman kymmenyksen luokkaa. Sijoitus toiseksi.

Seuraavaksi juostiin putkirallittelu. Vilppuhan ei ole erityisen irtoavaa sorttia, joten äitin jalat laitettiin koetukselle :D Vilppu teki taas tasaisen varman suorituksen, jos en ihan väärin muista niin taisi olla kolmas putkirallittelussa.

Viimeiseksi otettiin sitten gambler sellaisilla säännöillä, että saman esteen sai mennä vaan kaksi kertaa. Radalla oli neljä putkea eli 8 suorituskertaa, kontaktiesteet lukuunottamatta keinua, kepit sekä hyppyjä. Vilppu sijoittui tässä jaetulle toiselle sijalle. Irtosi muuten vahingossa putkeen ;)

Tasaisen varma suorittaja siis ja itseasiassa saikin näistä suorituksistaan palkinnon ollessa jokaisessa kolmessa tehtävässä kolmen parhaan joukossa. Joku voi väittää, että kellottaja on puolueellinen, mutta voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että ei ollut. On tiedossa, että tasaisen varma suorittaja tuo on. Ei nopeimmasta päästä, mutta virheetöntä tehdään!


Vilpun pienestä jalkavaivasta on kulunut jo aika hyvin aikaa, mutta ollaan tässä parin päivän aikana ihmetelty koko kinttua. Vilppu on tällä hetkellä hieman pörhökarvassa, jos ei oteta lukuun tätä iskun saanutta jalkaa. Siinä on karvaa, mutta karva on lyhyttä ja samanlaista juuri alas otetun turkin kanssa, jos joku terrieritrimmistä tietää. Jännä ilmiö!

Kuvista on itseasiassa hieman nähtävissäkin, mikä ero noissa jaloissa on. Ylemmässä kuvassa itsestään trimmaantunut.