maanantai 25. helmikuuta 2013

Kukkulan kingi


Walesiherra tuli visiteeraamaan kotosalla, ja ai että. En kyllä tuntematta koiraa osaisi sitä 11 vuotiaaksi sanoa, siihen malliin nimittäin kiivettiin (korkean) lumikasan päälle. Ei ollut ihan helppo rupeama, ainakaan ihmisellä, sillä ainakin täällä päin Suomea taitaa olla plussan puolella. Lisätään vielä aurinko. Kohta on kevät ♥

Hätäisiä räpsyjä, kun pelkäsin jostakin hyökkäävän naapuri koirineen ja turrikka oli irti. Oli muuten hupaisaa huomata, kuinka Irwi haki lenkillä kontaktia OHIKULKIJOIHIN. :D Hölmö.

lauantai 9. helmikuuta 2013

maanantai 4. helmikuuta 2013

Koiravalokuvaus - palkitsevaa, antoisaa ja kaikkien työtuntien arvoista

Veera ja Doni tulivat tänään "yllätysvisiitille" ja me sitten suunnattiin Lahnajärven jäälle nauttimaan hetken verran auringosta. Koitettiin 20. päivä tammikuuta metsästellä sitä aurinkoa, mutta ei valitettavasti silloin sitä saatu. Nytkin aurinko hävisi pilvien taakse aika nopeasti, mutta materiaalia auringonpaisteessakin tuli.




Valokuvausharrastukseni lähti innosta valokuvata koiria. Koiratapahtumat (näyttely ja agility siinä vaiheessa), leikkivät koirat, uivat koirat, koiranpennut jne. kutsuivat alkuvaiheessa 12-vuotiasta tyttöä kovaa luokseen. Kävinpä myös erään noutajakennelin kasvattajapäivilläkin! Oma järjestelmäkamera on tällä hetkellä viisi vuotta vanha, mutta toimii ja palvelee varmaankin toisen mokoman, tosin itse hankin oman kameran sitten ensi syksynä.

Koiravalokuvaus on aivan ihanaa. Mihinkään "hienoihin" kikkailuihin en peruskuvauskeikalla jaksa lähteä, mutta pyrin ottamaan jokaisella kerralla mahdollisimman hyvälaatuisia kuvia. Koneen kovalevy täyttyy myös niistä virhetarkennuksista ynnämuista ja tavallisimmin otettujen kuvien määrä vaihtelee sadasta viiteensataan kuvaan per reissu. Riippuu aivan siitä, onko kyseessä useampi koira. Koiratapahtumissa määrä nousee tosin helposti myös sinne tonnin toiselle puolelle.



Kuviani on julkaistu mm. Terrilifessä, SBCAK:in lehdessä, SBCAK:in kalenterissa, kasvattajien kotisivuilla jne. On aina ilo nähdä omaottamiaan kuvia julkaistuna, mutta olen yleensä supertarkka siitä, minkälaisia kuvia haluan julkaistavan. Viime vuoden messarin roppikuviin olen kaikkea muuta kuin tyytyväinen, joten varmaan jätän koko kuvan katsomatta. Laadullisesti se on ihan ok, mutta muuten. Hyi.

Olen törmännyt välillä koiratapahtumissa, yleensä näyttelyissä, sen tunteen, että nyt ei kannata ottaa enää yhtään kuvaa tai koko kamera lentää jorpakkoon. Mäntsälässä paistoi aurinko liian suoraan näyttelypaikalle, ja otin kokonaiset viisikymmentä kuvaa, jotka jätin loppuenlopuksi julkaisematta. Viime vuoden näyttelykuvat ovat aika tervöitettyjä, osin vanhan Sigman suttuisuuden takia osin omasta tahdostani. Silti ne ovat jollekulle kelvanneet, aika hassua :)

Välissä on siis näitä Donista tänään otettuja kuvia sekä 20.01.2013 otettuja kuvia.

Tämä kuva on aivan puhdas vahinko, sillä olen juuri kyykistymässä. Tämän takia etuosa on jäänyt tarkentamatta. Parhaat kuvat syntyvät välillä puhtaasti vahingossa.


Minua voi pyytää kuvaamaan Etelä-Karjalan alueella sekä koiratapahtumissa, joissa kierrän. Koiratapahtumakuvat lähtevät ilmaiseksi, muut sovitaan erikseen! :) Löydät yhteystietoni täältä: http://walesi.kuvat.fi

torstai 31. tammikuuta 2013

Hirveeen hirveeen hum... eikun koirakuumeessa!

Mitäpä meille kuuluu? No eipä oikeastaan mitään.

Allekirjoittanut on eristynyt koirapuolen jutuista oikein urakalla. Donia ja Veeraa on kyllä treffattu, mutta auta armias kun puhe tulee toko-, agility- tai näyttelyjutuista. Olen ihan pihalla ja ei kiinnosta. Ääni jossain takaraivossa sanoo, että samperin laiskuri, oletpa aika tylsä ja kyllä sua oikeasti kiinnostaa. (Ja niin kiinnostaakin, seurailen "salaisen" seuraavan rotuni kasvattajan ja kasvattien kisamenestystä jne.) Ei vaan huvita.



LAU:n treenimaksutkin muuttuivat kannaltani epäedulliseen suuntaan, mutta onneksi en harrasta mitään. En ole pitkään aikaan treenannut putkeen kolmea kuukautta, enkä treenaisi nyttenkään ainakaan Irwin kanssa. Vilppu kyllä porskuttaa treeneissä, mutta porskuttakoon sen ohjaajan kanssa, joka koko uran on alulle saanut. Olen sitten kannustajajoukoissa/valokuvaajana/ehkä tulevaisuudessa kuskina/muistuttamassa esimerkiksi Veeraa SBCAK:in erikoisnäyttelyn viimeisestä ilmoittautumispäivästä!!!

Salainen rotuhaaveeni ei varmaan ole salainen niiden kesken, jotka tätä blogia lukevat, mutta haluan vasta pennun oikeasti tullessa taloon kertoa asiasta avoimesti. Nimet pennu(i)lle on jo (huomaa monikko, auts). Ja nekin tiedetään, mutta ei ääneen sanota.


Niin, koirakuume. Näin yhtenä yönä unta Vilpun pennuista ja pentukuume nousi taas ylemmäs. Voi kun haluaisin pennuntuoksua omaankin taloon! Aamuisin oli aivan ihanaa ennen koululle lähtöä käydä tappamassa akillesjänteet pentujen kidassa! Miksei miksei miksei meillä ole sellaisia tulossa! Kyllä, se walesikin saisi tepsutella taloon, ja kasvattajalla on suunnitelmia kevääksi. Jos uros on se, minkä toivoisin sen olevan, voisin juosta maratonin. Jos sieltä syntyisi urospentu söisin norsun ja juoksisin toisenkin maratonin.

Koira tähän taloon kiitos!
Laiskotti, enkä jaksanut kaivaa Vilpun pentukuvia. Söpöilkää siis Vilpun pentujen kuvilla ja viime keväänä (voih!) syntyneen Estellen kuvilla.